Myyrä, tuo tshekkiläisen Zdeněk Milerin animaatiohahmo, on varmasti monelle suomalaisellekin tuttu lapsuudesta. Minulla se on jäänyt mieleen kaikista mukavimpana lastenohjelmana. Tekniikka oli kaunista eikä sarjassa ollut ärsyttävää saarnausta tai nokkeluuksia, vaikka sisältöä kyllä löytyi. Nykyisessä ironian ja varautuneisuuden maailmassa myyrän uteliaisuus, ystävällisyys ja varaukseton iloisuus ovat ominaisuuksia, joita itse kunkin pitäisi vaalia.
Myyrä on myös ensimmäinen IDEAS-projektini, eli tähtään sitä setiksi. Tukiääniä arvostan! Siinä tapa saada oma myyrä omaan hyllyyn.
Rakennelma on tukeva ja pysyy hyvin koossa, mikä ei ole mitenkään itsestäänselvyys teoksissani. Myyrän sylinterimäinen muoto auttoi asiassa. Jalkoja ja peukaloita voi heilutella ja kämmeniä pyöritellä, sen suurempaa liikkuvuutta ei ole.
Lisää myyräkuvia ja -asiaa löytyy blogista.