Tässä on modulaaritalo, joka oli esillä Helsingin näyttelyssä, samoin Hervannan kirjastonäyttelyn avajaisissa hieman aikaisemmin. Talo on rakennettu keväästä 2021 kesään 2023 ja se on kehittynyt samaan aikaan väitöskirja-aiheeni kanssa, joka liitty samoihin rakennuksiin.
Paljon kuvia ja myös lähtöaineistoa löytyy blogista (englanniksi). Tässä teksti, jonka kirjoitin messujen esittelylappuun:
"Rakennus on synteesi kahdesta 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen pankkisuunnitelmasta Tampereelle. Tampereen säästöpankki julisti vuonna 1900 kansallisen arkkitehtuurikilpailun, jonka voitti Grahn-Hedman-Wasastjernan toimiston ehdotus. Toteutettavaksi valittiin kuitenkin nuoren kolmikon Gesellius, Lindgren & Saarisen ehdotus Cronje, joka oli hylätty rakennusjärjestyksen vastaisesti tonttirajan ylittävien erkkerien takia.
Jo kilpailuohjelmaan kuului ajatus, että talo rakennetaan vaiheissa. 1902 valmistui kapea Kauppakadun pääty suurella pihasiivelläja 1903 suurin osa Näsilinnankadun osasta. Sitten rakentaminen jäi. Kun Säästöpankki vihdoin itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen 1920-luvulla halusi tehdä talonsa valmiiksi, oli vuosisadan vaihteen tyyli vanhentunutta ja suunnitelma todennäköisesti yhä liian kallis. Saarinen oli muuttanut Yhdysvaltoihin ja Gesellius kuollut. Tampereen johtava arkkitehti Birger Federley sai Lindgreniltä tai Saariselta luvan kulmaosan uudelleensuunnitteluun sekä vanhan osan korottamiseen. Hän teki korotukset hienotunteisesti nostamalla päätyaiheet lisäkerroksensa päälle.
Vuosisadan alun englantilaisista huviloista innoituksensa saanut muhkea kulmatorni ei siis koskaan toteutunut, ei myöskään ¾ Kauppakadun julkisivusta tai 1/3 Näsilinnankadun julkisivusta. Tämä rakennelma pyrkii pienoismallin avulla havainnollistamaan vain julkisivukuvissa nähtyä rakennelmaa. Torni on hyvin lähellä alkuperäispiirustuksia, samoin osa pohjakerroksesta ja nykyäänkin Näsilinnankadulla oleva pienen erkkeritornin osa, jossa on hautaustoimisto – rakennelmassa tosin apteekki. Rakennelman toinen päätyjulkisivu on saanut innoituksensa Tampereen Osake-Pankin talosta, jonka Birger Federley suunnitteli muutamassa osassa Kauppa- Kuninkaan- ja Hämeenkatujen kulmaan. Rakennuttaja oli paikallinen ja vauras liikepankki, joka vuokrasi osan talosta postin käyttöön. Rakennus on käynyt läpi monia vaiheita, joissa varsinkin räystään ja pohjakerroksen aiheita on poistettu. Tässä rakennelmassa on Federleyn suunnitelmasta otetut kolmiopäädyt, upotetut parvekkeet, puolipyöreä erkkeri ja jyrkkä kolmioportaali.
Rakennuksessa on sisätilat, ja rakenteet sekä niiden leikkaukset pyrkivät näyttämään oikeat rakennetyypit: rappauksen sisällä on tiilimuuri ja ullakolla kattotuolit sekä palopermanto. Porrashuoneen leikkaus perustuu Tampereen Säästöpankin leikkaukseen, ja sen viereisissä yläluokan asunnoissa on freskoilla koristellut paneelit sekä puukehyksissä olevat kaakeliuunit. Pohjakerroksen fresko perustuu Eero Järnefeltin Koli-maisemaan. Toisessa siivessä on apteekin lisäksi keskisäädyn asuntoja. Niissä ei ole paneelia eikä puukattoa, mutta kaakeliuunit ovat komeita. Ikkunoissa ei ole juurikaan käytetty valmiita ikkunaosia, sillä niissä ei ole 1900-luvunalulle ominaisia pieniä ruutuja."
Kuuden moduulin rakennelma koostuu neljästä osasta, 2 kpl 32x32 nuppia ja 2 kpl 64x32 nuppia. Osat ovat napakasti kiinni pienillä pallokupeilla, sillä ne, toisin kuin technic-pinnit tai akselit, pysyvät just kiinni eivätkä jää puoliväliin. Rakennelma painaa paljon, koska rakennekerrokset lisäävät painoa. Ensinnä rakennettu osa oli tornin huippu, toisena porras. Portaan rakenne on sen syöksyn keskiympyrä; ulkokehän segmentit eivät ole kiinni toisissaan, vaan tulevat säteittäisesti keskeltä. Rakenne on yllättävän vankka. Portaan nousu on varsin realistinen.
Sisätilojen rakentamisessa oli melkoisesti työtä, mutta messuyleisö tuntui tykkäävän!